Omistaja itse / Owner herself


img_3939__kopio.jpg

 

Tällä hetkellä asumme Lohjalla. Olen syntynyt Ruotsissa Hallundassa vuonna 1975. Työskentelen lastentarhanopettajana ja harrastuksiini kuuluu muun muassa crossfit. Koirien lisäksi minulla on viljakäärme Jäppinen, joka on syntynyt keväällä 1998. Ensimmäinen koira meille tuli vuonna 1987, rodultaan pitkäkarvainen collie. "Kim" tuli meille Ruotsista Dragonen´s kennelistä (Dragonen´s Ideal Girl). Kim eli lähes 14-vuotiaaksi ja oli isäni nimissä. Kim

photo0082.jpg

Ensimmäisen oman koiran sain vuonna 1991 ja se oli chow chow "Peki". Peki oli Flameborough kennelistä, joka silloin sijaitsi Turussa (Flameborough Magic Moment). Peki oli rauhallisin koira, mitä olen koskaan omistanut. Koskaan ei ollut kiire mihinkään ja jos teki mieli huilia, niin makaamaan jäätiin vaikka keskelle suojatietä. Sen verran hienohelma neiti oli, että sateella ei ulos lähdetty kuin väkisin. Peki toimi myös sääennustajana. Jos ilma oli poutainen ja Pekiä ei huvittanut ulos lähteä, niin hetken päästä tiesi satavan vettä. Peki.

photo0081.jpg

Peki sai kaveriksi vuonna 1995 pyreneittenmastiffi Jolyn, viralliselta nimeltään Faticon Joly of Zaijas (Fin Mva). Nuorempana kävimme jonkin verran näyttelyissä ja viimeinen serti päätettiin hakea veteraaniluokasta. Joly oli luotettava ja kiltti koira, mutta tarpeen vaatiessa osasi myös puolustaa kotia. Peki ja Joly ehtivät elää yhteistä eloaan lähes 10 vuotta. Peki eli lähes 14-vuotiaaksi ja Jolykin isolle koiralle pitkän iän lähes 12 vuotta. Joly.

img_0386.jpg

 

Ehdin olla muutaman kuukauden ilman koiraa kunnes sain vuonna 2007 kauan haaveilemani ranskanbulldogi Lyylin. Lyyli jouduttiin lopettamaan epileptisten kohtausten vuoksi vain 1 vuoden ja 8 kuukauden ikäisenä. Lyylillä oli myös vaikea allergia. Lyyli

_mg_7636.jpg

Luopuminen oli huomattavasti vaikeampaa, mitä aiemmin. Vanhan koiran lähtö on helpompi hyväksyä ja siihen pystyy edes jollain tavalla valmistautumaan. Nuorella koiralla pitäisi olla koko elämä edessään. Suuret odotukset rotuun vesittyivät ja uuden rodun etsintä lähti jälleen käyntiin. Pitkän harkinnan ja tutkiskelujen tuloksena päädyin griffoniin. Rotuja on siis ehtinyt olla useita ja kaikki koirani ovat olleet narttuja. Jokainen on tehnyt elämääni lähtemättömän vaikutuksen ja kaikki ovat olleet omalla tavallaan täydellisiä ja rakkaita. Mutta nyt tuntuu, että se OMA rotu on löytynyt ja se on GRIFFON.


 

 

 

 

_mg_6311.jpg